Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Aluksi

Idea || Maailma || Ihmissudet || Henget || Historia

Täältä löydät oikeastaan kaiken oleellisen tiedon, jotta voit  liittyä peliin tai syventyä paremmin Diramin maailmaan. Heti alkuun haluan muistuttaa, että Dirami ei ole varsinaisesti tarkoitettu aloittelijoille. Toivon siis, että sinulla on jonkilaista roolipelauskokemusta, ennen kuin jatkat tästä pidemmälle. Toki jos sinusta vahvasti tuntuu siltä, että haluat ja kykenet pelaamaan, kannattaa vierailla googlessa ja ottaa selvää hieman roolipelaamisen normeista. Siksi en käykkään läpi tässä sen tarkemmin, mitä roolipelaaminen on.

Toisena tärkeänä huomiona on se, että peliä ei suositella alle 15-vuotiaille. Tämä sen takia, että pelissä esiintyy varmasti hieman raakuutta ja erotiikkaa. Kuitenkaan koska pelillä ei toistaiseksi ole K18-puolta, niin jätetään ne julmat raakuudet, missä suolenpätkät lentelee, sekä tarkat kuvaukset esimerkiksi yhdynnästä pois. Tämän voi jokainen maalaisjärjellä itse ajatella, että mikä menee liian pitkälle.

Idea

Noniin, nyt pääset todella tutustumaan Diramiin. Pelin perusidea on se, että Diramin alueelle saapuu pitkän tauon jälkeen uusia ihmissusia. Heillä kaikilla on oma menneisyytensä ja syynsä olla lähtenyt pois sivilisaation parista - omiensa joukkoon tai vain karkuun jylhään yksinäisyyteensä. Se miten he selviytyvät luonnossa, toistensa ja muiden eläinten kanssa on heidän päiviensä päähuoli tai -ilo. Heillä ei ole juurikaan tietoa Diramista, eivätkä he tunne aluetta valmiiksi.

Diramissa ihmissusia on erilaisia. On niin sanotusti täysverisiä ja puoliverisiä, sekä hyppygeenisiksi kutsuttuja ihmissusia. Näistä saat tarkempaa tietoa hieman myöhemmin. Kuitenkin jotkut täysveriset kokevat erilaisten ominaisuuksiensa valossa ehkä olevansa parempia, kuin puoliveriset tai varsinkaan hyppygeeniset ja saattavat siksi käyttäytyä vihamielisesti heitä kohtaan.

Maailma

Dirami on kuvitteellinen paikka pohjoisella puoliskolla maapalloa, mutta sen tarkempaa sijaintia ei tiedetä, eikä normaalit ihmiset voi päästä/löytää sinne. Se on suurimmaksi osaksi kylmällä ja lauhkealla lämpövyöhykkeen alueella. Kasvillisuutta on siis pohjoisosissa hyvin vähän, sillä siellä on lähinnä jäätikköä ja tundraa. Tundra vaihtuu etelämmäksi tultaessa havumetsäksi, josta suurin osa Diramia koostuu vuoristoja lukuunottamatta. Aivan etelässä on myös vähän lehtimetsää ja aroa, mutta nämä alueet ovat hyvin pieniä muihun verrattuna. Diramin alueen halkaisijan pituus karkeasti arvioituna on noin 600 kilometriä.

Vuodenajat myötäilevät todellista vuodenaikaa. Vuorokaudenajan saa roolija itse päättää. Kuitenkin seurataan toisen johtoa, ettei toinen puhu samasta kohtauksesta iltana ja toinen aamuna... Säähän pätee samat säännöt, kuin vuorokaudenaikoihin, mutta vuodenaika pitää ottaa huomioon!

Kartan elementtien mittauhteet eivät ole realistiset, selkeyden vuoksi niitä on suurennettu. Klikkaa kuvaa, jotta näet sen hieman suurempana.

Paikat

Paikkoja voi tulla lisää peliin sen edetessä ja kaikki eivät näy kartalla. Myös ideoita otetaan vastaan uusista paikoista, tai jos pelissä jostain paikasta tulee merkittävä, se lisätään ajan saatossa kartalle.

Kylä

Kylä sijaitsee Diramin keksiosassa, läntisellä puolella, läntisen vuoriston kupeessa. Kylässä on melko alkeellisia rakennuksia tai rakennelmia. Kuitenkin sieltä löytyy katto pään päälle ja joitakin tarvikkeita selviytymiseen, kuten tulentekovälineitä, vilttejä yms. Keskellä kylää on myös kaivo, jossa on raikasta vettä. Susimuodossahan melkein kelpaa kuralätäkkökin, mutta kaivosta voivat ihmisinä pysyttelevät asukkaat nauttia enenmmän. Kylä on aidattu, mutta aita, kuten muutkin rakennetut asiat ovat aika rappeutuneita...

Suuri järvi

Suuri järvi on pohjoisessa. Se on Diramin alueen suurin vesistö, muttei siltikään kovin iso. Suuresta järvestä löytyy paljon kalaa ja mm. vesilinnut suosivat sitä. Suuresta järvestä laskee joki, joka halkaaisee Diramin kahtia itäisiin ja läntisiin osiin.

Kallio- ja puusaari

Suuressa järvessä on kaksi saarta. Toiselta löytyy yksi suuri puu, jonka laji on tuntematon. Toinen saari on pelkkää kalliota ja sen päällä kasvaa muutama kitukasvuisempi kuusi. Kalliosaaren reunat ovat jyrkät ja kohoavat korkealle järven pinnasta, tehden saarelle pääsyn mahdottoman oloiseksi.

Itäisen vuoriston luolasto

Itäisen vuoriston pohjois-osaan on ajan kuluessa muovautunut sokkeloinen luolasto. Se käsittää n. 100 metriä halkaisijaltaan olevan alueen, jonka ytimessa on pieni allas, jossa on lämmintä vettä! Vesi saa lämpönsä syvälle ulottuvista vesionkaloista, jotka lämpenevät geotermisen lämmön ansiosta. Altaan vesi on erittäin mineraalipitoista ja sillä ainakin uskotaan, mutta usein myös koetaan olevan parantavia vaikutuksia. Luolastossa on altaan ansiosta mukavan lämmin, jopa talvella, ja siellä ihmismuodon asukkikin voisi asustella huoletta. Myös raikas vesi on nimittäin turvattu, sillä luolaston syvyyksissä olevasta vuoristopurosta virtaa vettä pieneen vedenkuluttamaan altaaseen.

Läntisen vuoriston kartano

Kylästä hieman etelään päin on kivinen tie ylös läntistä vuoristoa pitkin. Se on hyvin kulunut ja sään kuluttamana muuttunut erittäin kapeaksi. Tie johtaa ylös tasanteelle, jonka päällä seisoo enemmän tai vähemmän tukevasti vanha kartano. Kartanossa on kahdeksan makuuhuonetta kahdessa kerroksessa. Lisäksi ensimmäisestä kerroksesta löytyy aula ja alkeellinen keittiö, jossa on esimerkiski takka ja maakellari. Toisessa kerroksessa on makuuhuoneiden lisäksi yksi kokoushuone, josta löytyy jos jonkinlaista vanhaa tavaraa ja asetta. Kartano on kaikinpuolin ränsistynyt ulkoa päin, mutta sisäosat ovat säilyneet jokseenkin vahingoittumatta.

Kukkaniitty

Joen haaraumassa eteläosassa Diramia on aukea niittyalue. Siellä kasvaa kauniita villikukkia ja se vetää puoleensa monenlaista riistaa, kuten jäniksiä, metsäpeuroja ja -kauriita.

Jokisaari

Keskellä läntisempää joen haaraa on pieni saari, jossa luonto on todella vehreää ja runsasta. Lehtipuut ovat pääasiassa valtapuita, mutta muutamia mäntyjä on ihan saaren pohjoiskärjessä. Saari on vielä täysin tutkimaton.

Suo

Suo on Diramin itäisellä puolella olevan synkän kuusimetsän keskellä. Se on pinta-alaltaan melko pieni, mutta sitäkin vaarallisempi. Suossa on runsaasti todella syviä suon silmiä laakeiden lammikoiden joukossa ja sen pehmeä pinta saattaa upottaa helposti. Sieltä löytyy myös kitukasvuisia puita ja esimerkiksi herkullisia lakkoja kypsyy sinne loppukesästä. Keskellä suota on hieman kuivempi ja tukevampi maannos, jonka päälle on rakennettu kivistä jonkinlainen kyhäelmä, hieman alttarin näköinen?

Suuri puu

Etelämpänä idässä on pieni mäeksi nouseva metsäaukio. Sen korkeimmassa kohdassa kasvaa mahtavan suuri puu, jonka laji on tuntematon. Puun latvasta näkee hyvin kauaksi, joelle asti. Sen juuressa on pikkuriikkinen lampi, jossa on erittäin kirkasta vettä. Suurelta puulta kulkee kivinen polku vuorilammelle.

Vuorilampi

Lähellä suurta puuta, aivan kiinni itäisessä vuoristossa on suurempi lampi, jossa myöskin on todella kirkasta vettä. Vesi virtaa lampeen vuoristopurosta, joka synnyttää pikkuisen vesiputouksen vuoriston seinämästä lampeen. Lammen pohja on niin syvällä, että sitä ei kirkkaasta vedestäkään huolimatta näe. Kukaan ei tiedä mitä pohjasta löytyy, vai johtaako se jonnekin.

Liikkuminen

Koska Diramin alue on melko suuri, sen asukkailla kestää päästä eri paikoista toisiin. Feral-muoto on kaikista nopein ja pysytellessään siinä hukka voi kulkea maksimissaan noin 70 km vuorokaudessa. Ihmismuodossa tämä matka lähes puolittuu, anthro-muodossa se sijoittuu välimaastoon.

Ruoka

Diramin luonto tarjoaa ruoaksi riistaeläimiä, jotka ovat tyypillisiä sen kasvillisuudelle ja vuoristo-oloille. Isoimpia riistaeläimiä ovat hirvet, joita tosin alueella ei ole kovin paljon. Muuta riistaa voi mm. olla metsä- ja vuoripeurat tai kauriit, porot, sekä pienempi riista, kuten jänikset, hiiret, oravat, linnut jne.

Diramista löytyy myös syötäviä marjoja, yrttejä ja sieniä, joita asukkaat voivat hyödyntää. Järvissä ja joissa on myös paljon hyvää kalaa, kuten lohta, taimenta jne.

Koska Diramin asukkaat ovat ihmissusia, heidän ravintonsa on ihmismuodossa tyypillistä ihmiselle. Harva ihminen kykenee esimerkiksi syömään raakaa lihaa, joten mikäli riistaa on hankittu ja asukki on ihmisen nahkoissa, hän ei välttämättä nauti raa'an lihan tai kalan mausta ja koostumuksesta. Ihmismuodossa asukas siis ehkä mieluummin kypsentää ruokansa tai muuten noudottaa ihmismäisiä ruokatottumuksia. Eläinmuodossa hänen tapansa voivat olla eläimelliset eli susimaiset.

Tavarat

Vaatteet

Koska Diramin ihmissudet eivät kokoajan omista turkkia, eivätkä tällöin välttämättä halua hillua alasti ympäriinsä jatkuvasti, heillä on Diramiin saapuessaan mukana useampia vaatteita, muttei kuitenkaan koko vaatekaappia. Pelissä ihmissutesi voi siis omistaa useampia vaatteita ja esimerkiksi pestä niitä vedessä yms. mutta hän ei mystisesti saa uusia vaatteita jatkuvasti ... tajusit ehkä? Sanotaan, että saapuessaan Diramiin hahmolla voi olla esimerkiksi rinkallinen vaihtovaatetta.

Elektorniikka

Diramissa millään hahmolla ei ole minkäänlaista elektroniikkaa mukana. Eli ei kännyköitä, musiikkisoittimia, kuulokkeita, läppäreitä jne. Diramissa ei missään nimittäin saa sähköä mihinkään aparaatteihin, eikä esimerkiksi kännykät toimisi, sillä alueella ei ole verkkoa.

Muut

Hahmollasi voi olla koruja ja jotain pientä muuta henkilökohtaista tavaraa. Myös pieniä aseita, kuten puukkoja etc. voi olla, mutta EI TULIASEITA. Diramissa tapellaan tai metsästetään pääasiassa kynsin ja hampain.

Ihmissudet

Kuten mainitsin aiemmin, Diramissa ihmissusia on erilaisia. Ihmismuodossa he eivät eroa millään tavalla normaalista ihmisistä, mutta susimuotojen ominaisuudet ja normit vaihtelevat täysveristen, puoliveristen ja hyppygeenisten kesken.

Muulla maailma ihmissudet ovat samankaltaisia taruolentoja, kuin ne ovat IRL. Muu maailma ei siis usko niiden olemassaoloon tai tiedä niistä, paitsi poikkeukset, kuten ihmissudelliset suvut tai ne, joille tämä totuus on muuten jostain syystä valjennut.

Täysveriset

Täysveriset ovat saaneet ihmissusigeeninsä molemmilta vanhemmiltaan ja he ovat siis "kokonaan" ihmissusia. Heille ei ole koskaan vaikeaa hallita muutosta, eikä vaistot heittele heitä juurikaan, vaikka ne ovat kaikista voimakkaimmat täysverisillä. Täysverisillä ihmissusilla on kolme muotoa: ihminen, anthro ja feral (niistä lisää alla).

Puoliveriset

Puoliverinen hukka on perinyt susigeeninsä vain toiselta vanhemmalta. He eivät hallitse muutosta yhtä hyvin, kuin täysveriset. Heillä voi olla kolme muotoa, mutta harvalla puoliverisellä esiintyy feral muotoa. Enimmäkseen puoliveriset omaksuvat ainoastaan ihmismuodon ja anthron. Puoliverisillä vaistot saattavat vaikuttaa hallintaan enemmän, sillä puoliveriset eivät hahmota eivätkä siksi hallitsekaan vaistojaan yhtä hyvin, kuin täysveriset. He kun tavallaan ovat enemmän ihmisiä kuin susia. Siksi puoliverinen on ikäänkuin epävakaampi kuin täysiverinen suteutensa suhteen.

Hyppygeeniset

Hyppygeeniset ovat perineet suden itselleen mutkan kautta. Kumpikaan hyppygeenisen vanhempi ei siis ole ollut ihmissusi, mutta ainakin yksi tämän iso- tai isoisovanhemmista on ollut. Koska pääsääntönä on, että mikäli vanhemmalla on susi veressä, se periytyy jälkeläiselle, nämä otukset ovat hyvin harvinaisia. Hyppygeenisillä ei ole ikinä feral muotoa, joten heillä on puoliveristen tapaan ihmis- ja anthromuoto. Hyppygeenisten on hyvin vaikea hallita muutostaan. Se voi tapahtua odottamatta vasten tahtoa, tai päinvastoin tahdottaessa ei välttämättä muutu. Hyppygeeniset voivat harjoitella muutoksen hallintaa ja kehittyä siinä, mutta aluksi heillä on yleensä aika hankalaa. Hyppygeenisellä on heikot vaistot, mutta niiden toimiessa ne voivat viedä hyppygeeniseltä kokonaan kontrollin ja ihmispuoli saattaa siksi sumentua. Hyppygeninen voi siksi olla todella epävakaa ja vaarallinen, sekä itselleen, että muille.

Lauma

Toistaiseksi Diramin ihmissudet eivät muodosta susille tyypillistä laumaa tai sen hierarkiaa. Asiaa saa kommentoida!

Muodot ja muutos

Ihminen

Kuten kerrottiin, ihmismuoto ei oikeastaan eroa tavallisesta ihmisestä juuri mitenkään. Ihmisellä voi olla tatuointeja, värjätyt hiukset, koruja. Hänellä on vaatteet, ihmismäiset tunteet ja sosiaaliset eleet.

Anthro

Anthromuodossa ihmissusi on suurikokoinen - ihmismuotoaan yleensä ainakin parikymmentä senttiä pidempi ja huomattavsti lihaksikkaampi - ja siten myös voimakkaapi. Anthromuodossa seistään kahdella jalalla pystyasennossa, juostaaan pääasiassa neljällä raajalla ja pystytään kommunikoimaan puhumalla. Puheääni on karheampi, mutta lähestulkoon samanlainen kuin ihmismuodon ääni. Jalat ovat saaneet susimaisemman rakenteen, kuten kädetkin. Kämmenissä ja jalkapohjissa on eräänlaiset anturat. Anthromuotoa peittoaa turkki, joka myötäilee ihmismuodon värimaailmaa yleensä jollain tavalla (värjätyt hiukset eivät juurikaan näy anthromuodossa, alkuperäinen väri korostuu, tatuoinnit näkyvät), mutta on kuitenkin lähes luonnollinen. Antrhomuodosta on tulossa havainnollistava kuva.

Feral

Feralmuoto on niin sanottu villimuoto. Tässä muodossa ihmissusi näyttää täysin normaalilta sudelta, ainoastaan mahdollisesti hieman kookkaammalta, muttei välttämättä. Väritys on todella luonnollinen (värjätyt hiukset eivät näy lainkaan, eivätkä tatuoinnit). Feralmuodossa ei pysty puhumaan, joten kommunikointi tapahtuu normaalien susien eleillä. Feralmuodossa on myös vahvimmillaan suden normaalit vaistot ja käytös. Oltuaan pitkään (yli viikon) feralmuodossa ihmissusi saattaa alkaa unohtaa ihmispuolensa ja ihmismuotonsa elämään kuuluvat asiat, eikä siksi muista muuttua välttämättä takaisin.

Muutos

Muutos on hyvin nopea, silmänräpäysmäinen. Se on hieman kivulias hyppygeenisille ja puoliverisille ainakin aluksi. Kipu on polttelevaa ja vihlovaa ja se tuntuu koko kehossa. Kivun vaikutusaika on yksilöllinen, muttei kestä puoltatuntia pidempään, joillakin vain muutamia minuutteja. Se saattaa aiheuttaa myös pahoinvointia. Muutoksessa vaatteen repeytyvät ja aina, kun muututaan takaisin ihmiseksi, ollaan alasti. Jotkut korut, kuten pitkäketjuiset kaulakorut tai medaljongit saattavat säilyä ehjänä, mikäli niissä on tarpeeksi "muutosvaraa".

Muutos voi tapahtua satunnaisena aikana hyppygeenisillä ja puoliverisillä, jotka eivät sitä hallitse. Erilaiset tunnetilat saattavat johtaa heillä tahattomaan (tai tahalliseenkin) muutokseen. Hyppygeeniset ja puoliveriset eivät yleensä muutu, ennenkuin ovat täyttäneet 15 vuotta. Täysveriset osaavat ja yleensä muuttuvatkin jo taaperoiästä lähtien ja voivat muuttua milloin mieli tekee. Täysikuu ei säännönmukaisesti ohjaa muutokseen, mutta sekin tunnetilojen lailla altistaa muutokselle. Myös täysiveriset kokevat täydenkuun aikaan pakotusta muuttua ja viihtyvätkin silloin usein susimuodoissa.

Henget

Tausta

Diramissa oli kauan kauan aikaa sitten suuria ihmissuspopulaatioita, joiden päivittäiseen elämään kuuluivat henget. Nämä olennot saattoivat tuolloin näyttäytyä ihmissusien keskuudessa, sillä heitä palvottiin ja arvostettiin suuresti. Henget toivat turvaa ja suojelivat palvojiaan, sekä auttoivat heitä elämän jokaisella osa-alueella. Päähenkiä oli kaksitoista ja nämä henget edustavatkin yleisesti tärkeimpinä koettuja aiheita. Kahdentoista päähengen lisäksi esiintyi myös lukuisia, vähäisempiä pikkuhenkiä, jotka keskittyivät esimerkiksi tietyn paikan tai vähäpätöisemmän asian suojelemiseen. Kahdentoista päähengen ja pikkuhenkien lisäksi oli olemassa luultavasti myös muita tärkeitä henkiä, jotka eivät kuitenkaan jostain syystä kohdanneet yhtä näkyvää tai suurta palvontaa. 

Jokainen henki on oma, mutkikas persoonansa erilaisine kykyineen ja ominaisuuksineen. Ennen oli tärkeä tuntea jokainen henki ja niiden toiminta perusteellisesti, jotta välttyisi henkien epäsuosiolta ja saisi osakseen niiden tarjoamaa apua ja turvaa. Siksi hengille uhrattiin päivittäin ja hengestä riippuen uhrilahjoina saattoi toimia mm. osia metsästyssaaliista, itse tehtyjä esineitä tai ylistyslauluja. Suuren tapahtuman tai onnettomuuden edessä myös uhrilahjat kasvoivat jopa suuriksi juhliksi, joissa ylistettiin henkiä tai pyrittiin lepyttämään niitä. Oli olemassa myös tiettyjä vuoden kiertokulkuun liittyviä tapahtumia, esimerkiksi kesä- ja talvipäivänseisaukset, jolloin juhlittiin ja ylistettiin henkiä. Diramissa juhlittiin myös tiettyjä ihmissusien elämään liittyviä hetkiä, esimerkiksi ensimmäisen saaliin kaatamista, jolloin pyydettiin henkien suosiota ihmissuden puoleen.

Päähenget

n. Korenta & u. Keif: kantasudet Korennan ja Keifin uskotaan olevan ikivanhoja, ensimmäisiä susia, joista lähti kehittymään muut sudet. Kaikkien ihmissusien sanotaan polveutuvan Korentasta ja Keifistä, mutta osa myyttisten kantasusien jälkeläisistä olivat myös henkiä. Korentan ja Keifin ensimmäiset jälkeläiset olivat K'wandar ja Galgaran, ja muut henget ovat joko Korentan ja Keifin myöhempiä jälkeläisiä tai noiden muulla keinoin luomia henkiä. Kantasudet olivat ulkonäöltään suurikokoisia, tummanharmaita susia, joita ei kuitenkaan koskaan nähty esiintyvän fyysisesti, vaan enintään unien kautta. Vaikka Korenta ja Keif ovatkin ehkä eniten ihmissusista etääntyneitä, ovat ne myös suuresti arvostettuja. Kantasudet on yleensä kuvattu lempeiksi, mutta vahvoiksi hahmoiksi, joille uhrattiin esimerkiksi neuvoa, voimaa tai suojaa kaivatessa.

n. Sheniria: metsänhenki Sheniriasta on olemassa monenlaisia ja vaihtelevia kuvauksia, joista vielä kukaan ei ole päässyt yksimielisyyteen. Toisin kuin muut henget, jotka tuntuvat vakiintuneen yhteen muotoon, on Sheniria kuvattu muotoa vaihtavaksi. Yleisin kuvaus Sheniriasta on vaaleaturkkinen naarassusi, joka vaeltaa etenkin valoisissa lehtimetsissä. Naarassudesta on kuitenkin monenlaisia versioita, joista osa sisältää esimerkiksi hengen päästä kasvavia sarvia tai turkista täynnä kukkia. Sheniria tuntuu kuitenkin muuntuvan ympäristönsä mukaan, tavoitellen talvella lähes valkeaa turkkia ja ilmentyen synkissä havumetsissä jopa tummaturkkisena. Minne Sheniria meneekin, seuraa henkeä aina tietynlainen vehreys ja raikkaus. Metsänhenki jättää jälkeensä tuoreiden versojen, kukkien ja mullan hajua, ja jopa talvisin puut tuntuvat heräävän eloon hengen läheisyydessä.  Metsänhenkeä pidetään yleensä miellyttävänä, mutta kujeilevana henkenä, joka ilmaantuu vain kaukaisina siluetteina, jos ollenkaan. Sheniria on yleensä rauhanomainen, mutta valmiina tekemään mitä tahansa suojellakseen metsiään. 

u. K’wandar: laumahenki K'wandar on hengistä ehkä eniten tavallista harmaasutta muistuttava luonnonhenki, joka on kuitenkin kooltaan lähes kolminkertainen normaaliin harmaansuteen verrattuna. Laumahenki huokuu kaikin puolin voimakkuutta ja terveyttä ja kaikkia muita ns. oikealta sudelta vaadittuja asioita. K'wandaria luonnehditaan yleensä myös mieleltään vahvaksi ja ehkä hieman ylpeäksi. Laumahengestä löytyy kuitenkin myös tietynlaista ymmärtäväisyyttä ja joustavuutta, vaikka kurinalaisuus onkin tärkeä ominaisuus hengelle.   K'wandarin sanotaan liikkuvan yleensä siellä, missä on lauma ja laumahenkisyyttä. Urossusi näyttäytyy harvoin, sillä hän toimii ennemmin henkisenä ohjaajana ja laumojen hyvinvoinnin edistäjänä, tuoten laumanjohtajille viisautta ja vakautta. K'wandarin kohdatessa edessä on yleensä joko suuri palkinto tai rangaistus, riippuen siitä, miten on toiminut laumaansa kohtaan. 

u. Sys-Sva: lämpö, turva Lämmönhenki Sys-Sva on ehkä yksi ihmissusille läheisimmistä ja tärkeimmistä hengistä, vaikka juuri Sys-Sva saa yleensä osakseen kaikkein vähiten huomiota. Urossusi on suhteellisen pienikokoinen ja väritykseltään lämpimänruskea. Sys-Svan turkki ja silmät ovat kuin lainehtelevia liekkejä, mutta ne ovat vain lämmittämässä, eivätkä polttamassa. Lähes kaikista muista hengistä poiketen Sys-Sva on vaatimaton, ja suorastaan haluaa pysyä huomaamattomana. Lämmönhenki on ehkä eniten suoraan Diramiin sidotuista hengistä, eikä henki ole oikeastaan millään tavoin riippuvainen uhrilahjoista.  

Huomaamattomuudestaan huolimatta Sys-Sva on ehkä läheisimmissä väleissä itse Diramin ihmissusien kanssa, sillä lämmönhenki vartioi henkilökohtaisesti jokaista ihmissutta noiden matkalla, kääntäen katseensa etenkin heikoimpiin, tuomitsematta kenenkään päätöstä. Sys-Svan vaikutukset ovat pienimuotoisia ja lähes huomaamattomia, mielen perukoille upotettua rauhoittavaa turvallisuuden tunnetta ja joskus jopa fyysistä lämpöä, jos matkalainen sitä tarvitsee. Lämmönhenki on ehkä kaikista hengistä rauhanomaisin, mutta se on myös valmiina taistelemaan Diramin turvallisuuden puolesta. 

u. Meymer: metsästys, riista Meymer tunnetaan suurehkosta Kuva © Sarennekoostaan ja punertavanruskeasta turkistaan, sekä hengen kaulan ympärille kiedotuista sarvista. Meymer on kiivasluontoinen, mutta älykäs taktikko, joka ei epäonnistu tavoitteissaan. Meymer on yksi helpoiten esiintyvistä hengistä, ja urossusi onkin mahdollista nähdä, tai ainakin sen olemuksen tuntea olevan näyttämässä oikeaa tietä saaliille. On kerrottu jopa kerroista, jolloin itse Meymer on osallistunut esimerkiksi ensimmäisen suuren saaliin kaatoon tai metsästystaitojen opettamiseen. Meymer on kuitenkin hengistä ahnain ja suurimpia uhrilahjoja vaativa, ja jos niitä ei anneta, on Meymer valmiina estämään uppiniskaista ihmissutta myöskään saamasta yhtään saalista.   

Kuva © Sarennen. Eshoona: vedenhenki Vedenhenki on väritykseltään vaaleahko, mutta erilaisten sinisen ja vihreän sävyjen täyteinen. Eshoonassa on lukuisia jäämuodostumia, jotka heijastavat voimakkaasti valoa. Vedenhenki vartioi kaikkia vesistöjä, ja se on nähty niin vesien yllä, pinnan alla kuin rannoillakin. Hengen olemus vaihtelee aavistuksen olinpaikastaan riippuen, vaikka sen ulkonäkö ei paljoa muutukaan. Rannikolla Eshoona muistuttaa kaikkein eniten jäistä sutta, mutta vesistöjen yllä henki muuttuu vähemmän kiinteän näköiseksi ja jopa osittain läpinäkyväksi ja vedessä taas naarassusi näyttää sulautuvan osaksi nestettä. Eshoona ei kuitenkaan koskaan lähde kauas vedestä, vaikkakin henki saattaa olla joskus tavattavissa myös jäätikköalueilla ja talvisin normaalia kauempana vesistöistä.  

Eshoonaa voisi pitää jopa suhteellisen vaarallisena henkenä sen arvaamattomuuden vuoksi. Yleensä Eshoona on vain tarkkailija, joka ei puutu ihmissusien elämään paljoakaan. Vedenhenkeä on kuitenkin lähes mahdotonta ennakoida, mutta hengen läsnäolo saattaa olla mahdollista huomata äkillisestä aallokon noususta ja hetkellisestä ilman viilenemisestä, jolloin suositeltavaa olisi noudattaa äärimmäistä varovaisuutta vesistön lähettyvillä. Pienikin, edes epätietoisesti aiheutettu hengen ärsytys on aikojen saatossa johtanut siihen, että monet varomattomat ihmissudet ovat joutuneet pinnan alle kiskotuiksi. Eshoona ei ole kaikkein kärkkäimmin uhrilahjoja vaativa, mutta jos joku erehtyy kalastamaan Eshoonan katseen alla jättämättä uhrilahjaa, on mahdollista, että pitkävihainen henki tulee kostamaan vielä myöhemmin.   

n. Galgaran: puoliveristen ja hyppygeenisten suojelushenki Galgaran on yksi kiistellyimmistä ja jopa vihatuimmista hengistä. Alunperin naarassusi oli kuin kuka tahansa luonnonhengistä, ollen silloin vielä muutoksen, sopeutumisen ja kehittymisen henki. Hiljalleen Galgaran kuitenkin alkoi käymään ihmissusille läheisemmäksi, vaatimatta enää uhreja tai samanlaista arvostusta, kuin muut henget. Siinä missä muut henget tuntuivat arvostavan vain täysiverisiä ja vahvoja susia, käänsi Galgaran huomionsa heikkojen ja hyljeksittyjen auttamiseen. Galgaran alkoi olemaan ennemmin ihmissusien kuin henkien puolella, mikä sai muut henget pitämään naarassutta heikkona petturina. Galgaranilta katkottiin häntä ja korvat ja se karkoitettiin muiden henkien keskuudesta. Sen jälkeen Galgaranista muodostui hylkiöhenki ja suojelija heikommille yksilöille. Tummaturkkinen naarassusi sai eniten vihaa niskaansa etenkin kantasusilta ja K'wandarilta, mutta luontoon sidoksissa olevat henget eivät olleet yhtä vahvasti Galgarania vastaan, antaen tuon jäädä samoamaan metsiin. austen ja kirjoitusten kautta.

n. Indiga: kuun ja yön henki Indiga on ollut varsinkin historiassa todella tärkeä henki ihmissusille. Se vaikuttaa ja suojelee eläimellistä ja villiä puolta heissä. Kuun ja yön hengen väritys on pääasiassa kauttaaltaan tumma, osittain lähes pikimusta ja muutoin tumman harmaa. Naarassuden turkissa on kuitenkin vaaleita merkkejä, jotka jopa hohtavat hieman, kuin kuun valo öisellä taivaalla. Sen yötaivaan tummissa silmissä on samaa hohtoa. Indigan läsnäolon voi tuntea vain yöllä. Naaras saattaa näyttäytyä pimeässä metsässä, kallioiden päällä tai heijastuksena kuun pinnassa. Sen ympärillä näyttää aina leijuvan savumainen usva, johon sen hohtavat merkit heijastavat valoaan. 

Henkenä Indiga on hyvin vaativa. Se on ylpeä ja rakastaa palvontaa. Naarassusi ei tahdo niinkään uhrilahjoja, mutta se rakastaa ylistyslauluja ja ulvontaa. Se suojelee öistä kulkijaa, joka osoittaa palvontansa ulvomalla Indigan silmäterää, kuuta taivaalla, tai henkeä itseään. Henki vaalii vahvoja yksilöitä ja koettelee heikkoja, siten henki on myös arvaamaton ja puolueellinen. Uskotaan myös, että juuri Indigan voimien takia kaikilla ihmissusilla on lähes pakottava tarve muuttua susimuotoonsa täyden kuun aikaan, sillä se kutsuu susia palvomaan itseään ja tällöin ovat hengen itsensä voimat myös suurimmillaan.

u. Dagram: auringon ja päivän henki Dagram on vaalea, vahvarakenteinen ja lempeän näköinen, urossuden muodon ottanut henki. Sen pitkän, lainehtivan, vaalean karvan saattaa nähdä välkehtivän kullan sävyissä. Henkeä ei saa koskaan huonolle tuulelle, ja vaikka se arvostaa uhrilahjoja ja ylistystä, se ei kuitenkaan vaadi niitä ollenkaan. Dagram kääntää kasvonsa apua tarvitsevalle ja jakaa tälle energiaansa tuomaan voimaa ja vahvuutta jaksamaan. Henki ei ole Diramissa koskaan ollut kovinkaan tärkeä ja se on siksi itsekin eristäytynyt omaan autuutensa, mutta sille osoitetut juhlat vetävät kuitenkin hengen läsnäolon aina puoleensa.

u/n. Thanas: kuoleman henki Thanas on hengistä petollisin. Sen alkuperäinen tehtävä oli johdattaa kuolleiden sielut rauhallisesti eteenpäin ja tuoda lohtua menetyksen keskelle. Henkeä kuitenkin pidettiin pelottavana ja ajan saatossa se katkeroitui tästä aiheettomasti saadusta leimasta. Thanasia ei arvostettu yhtä paljon kuin muita luonnonhenkiä, vaikka sen kuului olla turva vainajille ja samalla heidän omaisilleen. Henki siis päätti alkaa sellaiseksi, miksi hänet oli väkisin luotu; pelottavaksi, ilkeäksi ja ivaavaksi. Se alkoi imeä surusta ja murheesta voimaa, eikä enää tuonut lohdun tunnetta kärsiville. Thanas myös alkoi vaatia sieluja ennen aikojaan imemällä näiden elinvoimaa, mikä suututti muut henget ja näin Thanas syrjäytyi myös muista hengistä. Syrjäydyttyään kaikista Thanas halusi alkaa käymään kauppaa sielujen kanssa. Hän antoi palvojilleen pimeää voimaa, mutta vaati maksuksi julmia uhrauksia ja raakoja rituaaleja. Thanasin palvojat usein alkoivat kärsiä tai kärsivät jo mielisairauksista ja hulluksi tulemisesta. Sopimusten ja uhrilahjojen laiminlyöjille Thanas saattoi myös alkaa näyttäytymään harhakuvina ja aiheutti heille riutumista ja ennenaikaista vanhenemista repiessään heitä lähemmäs kuolemaa. Mitä lähempänä kuolema oli, sitä enemmän harhoissa saattoi nähdä Thanasin kiiluvat silmät ja varjon.

Thanas on väriltään täysin musta. Kukaan ei tarkkaan tiedä miltä henki näyttää, sillä hengen näkeminen on mahdollista vain, kun kuolema on lähellä. Sanotaan, että sen silmät on nähty sekä valkoisina, mustina, että punaisina ja turkkia koristaa monesti luista tehdyt korut. Joskus Thanasilla myös kerrotaan olevan mustat kierot sarvet ja pääkallosta tehty maski kasvojensa edessä, josta vain silmät näkyvät. On myös huhuttu, että Thanasin läsnäolo aiheuttaa hyytävän kylmän olon sydämeen ja ilo katoaa maan päältä. Kukaan ei osaa sanoa varmaksi, mikä on Thanasin sukupuoli.

u/n. Esmes: elinvoiman henki Esmes luotiin myöhemmin kuin muut luonnonhenget kahdenneksitoista hengeksi. Sen oli synnyttävä tasapainottamaan Thanasin tekoja. Esmes antaa haavoittuneille parantavaa energiaa. Se auttaa joskus ehdoitta, mutta turvaa paremmin niitä, jotka muistavat uhrata hengelle ja kiittää sitä sen teoista. Parhaimmillaan Esmes pystyy herättämään vastikään kuolleen takaisin eloon, mutta sellaiseen se ei ryhdy ilman lahjoja ja ehdotonta palvontaa. Henki ei myöskään yleensä kajoa auttamaan niitä, jotka ovat palvoneet Thanasia ja solmineet sopimuksia tämän kanssa. Normaalisti elinvoiman henki on lempeä, mutta eloisa ja sen läsnäolo saa aikaan myös nuortumisen tunteen. Hengen synnyttyä, sitä alettiin pyytää vastasyntyneiden ja nuorten ihmissusien kummiksi. Tämä vakiintui Esmesin yhdeksi tärkeimmistä tehtävistä ja hengen läsnäolo saatettiin tuntea vahvaksi juuri lasten lähettyvillä.

Esmes on perusväriltään valkea. Vaikka Esmesin uskotaan ottaneen suden muodon muiden henkien tapaan, on sen kuvajainen aina melko epäselvä. Henki on aina vaalean udun ympäröimä, mutta sen silmissä sanotaan palavan elinvoimaa kuvastava oranssi liekki. Kerrotaan myös, että Esmesin vaalea yleisväri vain pitää aisoissa sen sisältämän elinvoiman, joka siitä huokuu ja että henki olisi pinnan alta pelkkää oranssia ikuista liekkiä, joka saattaa päästä välillä valloilleen luoden oranssina hohtavia kuvioita Esmesin ympärille. Thanasin tapaan, myös Esmesin sukupuoli on arvoitus.

Pikkuhenget

Thanasin syrjäydyttyä muista ja saadessaan riesakseen Esmeksen, se alkoi juonia, miten voisi vahvistaa asemaansa. Se keksi, että samoin, kuin muut luonnonhenget olivat luoneet henkiä, hänkin voisi tehdä niin. Thanasin voimat eivät kuitenkaan yksin riittäneet luomaan lisää päähenkiä, vaan uusia pieniä henkiä. Kuoleman hengen luomat pikkuhenget sitoivat itseensä erilaisia kurjuuden aiheita: sairauksia, vihamielisiä ja negatiivisia tunteita sekä esimerkiksi nälänhätää. Ne saivat yleisnimityksen veoran. Veoraneilla ei ollut itsellään juurikaan voimia ja ne pystyivät vain horjuttamaan elämän tasapainoa tuomillaan rasitteilla. Ne eivät saaneet osakseen palvontaa, mutta saattoivat ilmaantua aiheuttamaan kaaosta, mikäli Thanas niin tahtoi, tai joku niin pyysi.

Jälleen Thanasin tekosiin piti löytää hyvän peilikuva, ettei luonnon tasapaino taas järkkyisi. Niin Esmes loi arelianit. Arelian oli vastakohta veoranille. Se sitoi itseensä jonkin hyvinvoinnin ominaisuuden: positiivisen tunteen, rakkauden, onnen jne. Veoranien tapaan arelianit kykenivät hieman vahvistamaan ihmissussia tuomillaan hyveillä. Niilläkään ei ollut suurta vaikutusta voimien vähäisyyden takia, mutta ne saattoivat silti pelastaa hyvillä teoillaan elämiä. Arelianeita alettiin ominaisuuksiensa valossa kutsua myös hyviksi haltijoiksi. Ne ilmaantuivat paikalle pyyntöjen saattelemana, sekä palkintona päähenkien miellyttämisestä.

Juhlat ja rituaalit

Henkien palvontaan kuuluivat monenlaiset juhlat ja rituaalit, joista osa tässä:

Kesäpäivänseisaus: Yksi Diramin vuoden pääjuhlissa, jossa juhlitaan vuorokauden ympäri kesää, lämpöä, valoa ja ennen kaikkea Dagramia. Juhla sisältää paljon leikkimielisiä kisoja ja voimanmittelöitä, mutta myös kauniita tansseja ja susien yhteistä muuttumista ja laumana kulkemista ja metsästämistä.

Syyspäiväntasaus: Vähäisemmin juhlittu vuosittainen tapahtuma, jossa valmistaudutaan koittavan talven tuloon. Tällöin keskityttiin Sys-Svan rukoiluun keskittymistä ja lämmön pyytämistä tulevaan talveen.

Talvipäivänseisaus: Toinen Diramin pääjuhlista, joka keskittyy Indigan juhlistamiseen ja muistamiseen. Talvipäivänseisaus toimii erityisesti yhteisöllisenä tapahtuma, johon valmistaudutaan rukoilemalta Meymeriltä suurta saalista, saaliin kaataminen ja suuren juhlaruokailun valmistaminen. Talvipäivänseisausta vietetään suurten, lämpimien tulien ääressä tärkeiden henkilöiden seurassa, tarinoita kertoen ja syöden. Oleellisena osana on myös korkealle hakeutuminen ja kuulle kunnioituksen osoittaminen.

Kevätpäiväntasaus: Syyspäiväntasauksen tavoin kevätpäiväntasautta ei juhlita koreasti suurin elein. Päivä on omistettu uuden elämän juhlistamiselle ja talven väistymiselle. Usein juhlan ajatellaan olevan Esmestä varten.

Auringonpimennys:  Indigaa juhlistava harvinainen juhla, jolloin Indigan voima on todella suuri. Juhlat olivat usein villejä ja niihin liittyi alkoholi ja tanssi nuotion äärellä.

Kuunpimennys: Dagramia juhlistava harvinainen juhla. Juhlan merkitys on suuri, sillä se oli merkki onnekkaista ja vauraista vuosista. Kuten auringonpimennys-juhlassakin, juhlaan liittyi alkoholi, villit tanssit ja tottakai myös nuotio.

Syntymäjuhla: Tärkeä juhla, jota vietetään tilanteesta riippuen yleensä noin kuukauden sisällä ihmissuden syntymästä. Syntymäjuhla omistetaan yleensä Esmekselle toivoen tuolta suojelua, ja samalla yleensä julkistetaan lapsen nimi.

Ensimmäinen kaato/aikuistumisriitti: Nuoren ihmissuden tärkeä hetki, jolloin tuon kuuluu viettää itsekseen aikaa luonnossa Meymeriä rukoillen ja ensimmäisen suuren saaliinsa kaataen. Tämän päätteeksi nuoren yhteisössä järjestetään juhla, jossa saalis syödään ja nuori saavuttaa virallisesti paikkansa yhteisössä.

Liiton juhla: Kahden aikuisen välinen juhla, jossa he lupautuvat toistensa kumppaneiksi kuolemaan saakka. Juhlimistapoja on monenlaisia, joko kahdestaan tai koko yhteisön kanssa. Monessa tapauksessa juhlaan liittyy kantasusien, Korennan ja Keifin hyväksynnän hakeminen ja yhteisen sopimuksen solmiminen. Liiton juhlassa tehdyn siteen rikkominen on äärimmäisen vakava rike ja suututti henget (paitsi Thanasin).

Hautajaiset: Vainajan saatteleminen tuonpuoleiseen. Läheiset rukoilevat vainajan puolesta ja yleensä viettävät suruaikaa. Hautaustapoja on monenlaisia, mutta yleisin on maahan hautaaminen ja vainajalle tärkeiden esineiden laskeminen mukaan hautaan.

Tarinat

Kerrotaan, että Indiga ja Dagram ovat ikuisia kilpailijoita ja rakastavaisia. Kaksikko on jahdannut toisiaan iäisyyksien ajan taivaankannen halki, niin kilvoittelun kuin kaipauksen merkeissä. Kahdesti vuodessa kaksikko saavuttaa toisensa, Dagramin saavuttaessa voiton kesäpäivänseisauksena ja Indigan talvipäivänseisauksena. Kyse on kuitenkin myös enemmästä, nimittäin henkien harvinaisesta toistensa saavuttamisesta ja siten myös toistensa seuran nauttimisesta.

Henkiesineet

Henkiesineitä ovat mm. amuletit, talismaanit, luukorut ja -esineet, sekä yksittäisiin henkiin liittyvät asiat, kuten hampaat (Meymer), tiettyjen puiden oksat tai kävyt (Sheniria), raadot, kallot tai jopa veri (Thanas). Henkiesineissä on eräänlaista voimaa - joko hyvää tai pahaa. Esine voi suojella, vahingoittaa tai sitä voi käyttää aseena. Henkiesineitä ei voi olla ihmissudella valmiiksi sen tullessa peliin, eikä se voi löytää niitä itsekseen. Henkiesineitä voi saada vain suorittamalla questin (lue lisää muutos-sivulta).

Nykyisyys

Vaikka luonnonhenget olivatkin olleet vuosikymmeniä, tai vuosisatoja ihmissusien palvonnan kohteena, alkoi tilanne kuitenkin jossain vaiheessa muuttua. Etenkin täysveriset alkoivat pitämään itseään parempina kuin henget ja kykeneväisinä elämään ilman henkien suojelusta, mikä sai henget vihastumaan. Täysveristen käännyttyä kiittämättömiksi ja välinpitämättömäksi henkiä kohtaan, päättivät henget karkoittaa tai tappaa kaikki ihmissudet Diramista, jääden itse vaeltamaan vain katkeriksi olennoiksi. Tunnepuuskansa vallassa henget eivät kuitenkaan ajatelleet sitä, että ilman palvontaa ja uhrilahjoja myös henget alkaisivat kuihtua olemattomiin. Etenkin ihmissusiin vahvasti sidoksissa olleet henget (K'wandar, Korenta, Keif, Meymer, Thanas, Esmes) kuihtuivat lähes kokonaan, mutta ennemmin ympäristöön sidonnaiset henget (Sheniria, Eshoona, Indiga, Dagram) lähinnä vain heikentyivät. Sys-Sva oli yksi ainoista hereille jääneistä hengistä, pitäen huolta siitä, että Diramissa löytyisi aina paikka ihmissusille. Kuitenkin, hengistä Galgaran oli jo tottunut elämään vain niukoilla uhreilla, joten Galgaran sen sijaan pystyi kerryttämään voimiaan muiden henkien uinuessa. Galgaran onnistuikin rikkomaan karkotuksen kirouksen, jonka vuoksi Diramiin pystyi taas saapumaan ihmissusia. Kuihtuneet henget jäivät heikkoina odottamaan, että heidät löydettäisiin uudestaan ja saisivat entiset voimansa takaisin.

Aiemmin Diramin alueella oli nähtävissä useita palvontapaikkoja ja alttareita omistettuina eri hengille, mutta niistä parhaiten on selviytynyt suolla sijaitseva, kaikille hengille yhteinen kivialttari. Henkien palvonta jätti kuitenkin selvän merkin Diramiin alttarienkin lisäksi, esimerkiksi luolamaalausten ja kirjoitusten kautta.

Vaikutus

Henget saapuvat takaisin Diramiin pikkuhiljaa, kunhan heitä aletaan jälleen pelissä palvoa ja muistaa. Ne voivat vaikuttaa ihmissusien elämiin yksilöllisillä ja jo aiemmin avatuilla tavoillaan, kuitenkin myös tuntemattomin keinoin.

Henkiin liittyvät tekstit © Sarenne ja Laviini

Historia

Diramissa ei ole vielä pelattua historiaa, enkä aio väsätä tähän toistaiseksi jotain keksittyä, joten historia alkaa myöhemmin kirjoittaa itseään...

Sen verran aluetta on kuitenkin taustoitettu, että aiemmin siellä on elänyt suurempia ihmissusipopulaatioita, joita olivat mm. eri suvut ja heimot. He katosivat alueelta henkien takia jo monta kymmentä vuotta sitten, mutta heidän jälkeen jättämänsä asiat, kuten rakennukset, alttarit jne. ovat merkkejä heidän olemassa olostaan.

Takaisin ylös

©2017 ɗɪяαᴍɪ º ɪӈᴍɪȿƨʋƨɪ ʀσρε - suntuubi.com